François Hollande ja Emmanuel Macron Ranskan EU-aseman määrittäjinä : tutkimus Ranskan aseman käsitteen muutoksesta EU:ssa Brexit-äänestyksen jälkeen
Tämä tutkielma käsittelee Ranskan EU-politiikan muutosta vertaillen Ranskan presidenttien käsityksiä Ranskan asemasta Euroopan Unionissa Brexit-äänestyksen jälkeen ja etenkin sitä, miten Ranska itse näkee oman asemansa. Kiinnostuneita ollaan myös siitä, voiko presidenttien julkisissa diskursseissa antamien puheiden perusteella tehdä päätelmiä Ranskan asemasta EU:ssa myös lähitulevaisuudessa etenkin, kun kolmanneksi suurin EU-jäsenmaa Britannia eroaa EU:sta 29.3.2019. Ranskalla on EU:n historiassa merkittävä rooli jo EU:n perustamisesta lähtien, jonka sen johtohahmot ovat tiedostaneet vahvoilla... Mehr ...
Verfasser: | |
---|---|
Dokumenttyp: | fi=Pro gradu -tutkielma | en=Master's thesis| |
Erscheinungsdatum: | 2019 |
Schlagwörter: | Euroopan Unioni / Ranska / Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Politics |
Sprache: | Finnish |
Permalink: | https://search.fid-benelux.de/Record/base-29504355 |
Datenquelle: | BASE; Originalkatalog |
Powered By: | BASE |
Link(s) : | https://trepo.tuni.fi/handle/10024/105206 |
Tämä tutkielma käsittelee Ranskan EU-politiikan muutosta vertaillen Ranskan presidenttien käsityksiä Ranskan asemasta Euroopan Unionissa Brexit-äänestyksen jälkeen ja etenkin sitä, miten Ranska itse näkee oman asemansa. Kiinnostuneita ollaan myös siitä, voiko presidenttien julkisissa diskursseissa antamien puheiden perusteella tehdä päätelmiä Ranskan asemasta EU:ssa myös lähitulevaisuudessa etenkin, kun kolmanneksi suurin EU-jäsenmaa Britannia eroaa EU:sta 29.3.2019. Ranskalla on EU:n historiassa merkittävä rooli jo EU:n perustamisesta lähtien, jonka sen johtohahmot ovat tiedostaneet vahvoilla aloitteillaan sekä julkilausutussa retoriikassa esimerkiksi Britannian liittämistä EY:hun tai koskien EU:n laajentumista. Ranskan väitetään käyttäneen Eurooppaa ja EU:ta omien etujensa edistämisen areenana. Tutkimuskysymykseni on, voidaanko Ranskan EU-aseman käsitteestä löytää muutosta Brexit-äänestyksen jälkeisenä aikana. Aineistoni käsittää yhteensä kuusitoista Ranskan presidenttien Eurooppa-aiheista puhetta ajalta 23.6.2017-30.11-2018, joista kuusi on François Hollanden puhumia ja kymmenen Emmanuel Macronin. Analyysini apuna toimii Reinhart Koselleckin sekä Kari Palosen Quentin Skinnerin töistä tiivistämä käsitehistoriallinen teoria, joista olen koostanut työkalut siihen, millaisia käsitteen muutoksia etsin tekstistä. Analyysia ja historiallisen kehyksen muodostamista tukee alun historiallinen osuus, jossa on oleellisimpia Ranskan presidenttien EU-politiikan linjoja EU:n perustamisesta saakka. Aineiston luettuani ja analyysin jälkeen voin huomata, että Ranskan EU-asema säilyy suhteellisen samana tiivistyvän puolustusyhteistyön, suojelevan Euroopan sekä syvenevän taloudellisen integraation osa-alueilla. Emmanuel Macronin valinnan jälkeen Ranskan aloitteet EU:ssa ovat huomattavasti lisääntyneet ja Macronin retoriikka muuttunut Hollandeen verrattuna itsevarmempaan suuntaan. Toisaalta presidenttien Eurooppa-aiheisissa puheissa on paljon samoja elementtejä, jotka kertovat Ranskan asettamien aloitteiden jatkuvuudesta ja näin ...