Vlaanderen aan de Vlamingen? : Flemish nationalism and attitudes towards expanding autonomy in the light of political party programmes, 1971-2010

Viime vuosikymmenten aikana nationalismi on nostanut päätään Euroopassa. Tämä on ollut erityisen voimakasta Kataloniassa ja Skotlannissa, mutta myös Belgiassa perinteisen kansallisvaltion on nähty heikentyvän huomattavasti. Vuosien mittaan hollanninkielinen Flanderi on vaatinut yhä enemmän toimivaltaa ja oikeuksia päättää omista asioistaan. Vähitellen neljän valtioreformin myötä Belgia kehittyi asteittain kohti liittovaltiota, joka perustettiin lopulta vuonna 1993. Sen jälkeen Flanderin itsenäisyyttä kannattavien poliittisten puolueiden suosio on kasvanut entisestään. Tässä tutkimuksessa käsit... Mehr ...

Verfasser: Fyhr, Heli
Dokumenttyp: fi= Monografiaväitöskirja | en=Doctoral dissertation (monograph)|
Erscheinungsdatum: 2021
Verlag/Hrsg.: Tampere University
Schlagwörter: Belgium / Flanders / autonomy / federalism / confederalism / nationalism / Flemish movement / national identity / party programmes / political party / regional party / parliament discussions / Belgia / Flanderi / autonomia / federalismi / konfederalismi / nationalismi / kansallinen identiteetti / flaamilainen liike / puolueohjelma / poliittinen puolue / parlamenttikeskustelut / Hallintotieteiden / kauppatieteiden ja politiikan tutkimuksen tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Administrative Sciences / Business Studies and Politics
Sprache: Englisch
Permalink: https://search.fid-benelux.de/Record/base-27094650
Datenquelle: BASE; Originalkatalog
Powered By: BASE
Link(s) : https://trepo.tuni.fi/handle/10024/124708

Viime vuosikymmenten aikana nationalismi on nostanut päätään Euroopassa. Tämä on ollut erityisen voimakasta Kataloniassa ja Skotlannissa, mutta myös Belgiassa perinteisen kansallisvaltion on nähty heikentyvän huomattavasti. Vuosien mittaan hollanninkielinen Flanderi on vaatinut yhä enemmän toimivaltaa ja oikeuksia päättää omista asioistaan. Vähitellen neljän valtioreformin myötä Belgia kehittyi asteittain kohti liittovaltiota, joka perustettiin lopulta vuonna 1993. Sen jälkeen Flanderin itsenäisyyttä kannattavien poliittisten puolueiden suosio on kasvanut entisestään. Tässä tutkimuksessa käsitellään flaamilaista nationalismia sekä Flanderin tärkeimpien poliittisten puolueiden kantoja entistä laajempaan autonomiaan vuosina 1971-2010. Keskityn tutkimuksessani autonomian kasvun lisäksi myös federalismin kehitykseen Belgiassa viime vuosikymmeninä. Tutkimukseni pääpaino on Flanderissa, mutta tarkastelen samalla myös koko Belgian tulevaisuutta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millainen asenne Flanderin isoimmilla poliittisilla puolueilla oli Flanderin autonomian laajentamiseen poliittisissa puolueohjelmissa 1970-luvulta vuoteen 2010. Tarkastelen myös flaamilaista nationalismia ja analysoin, miten Flanderin poliittiset puolueet ovat käsitelleet puolueohjelmissaan nationalismiin keskeisesti liittyviä asioita, kuten hollannin kieltä, kulttuuria ja identiteettiä. Luon niin ikään katsauksen puolueiden Eurooppa- politiikkaan keskittyen erityisesti niiden suhtautumiseen EU:n aluepolitiikkaan. Kiinnitän huomiota erityisesti siihen, esittävätkö puolueohjelmat Flanderin itsenäisenä ja riippumattomana toimijana eurooppalaisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä, vai nähdäänkö Flanderi pikemminkin osana Belgiaa? Tutkimuksessa keskitytään kolmeen merkittävään virstanpylvääseen Belgian poliittisessa historiassa: vuosiin 1970, 1993 ja 2010. Ensimmäinen käännekohta – vuoden 1970 valtioreformi – määritteli kulttuuriyhteisöt vastaamaan flaamien vaatimuksia kulttuurisesta autonomiasta. Toinen käännekohta, toukokuussa 1993 säädetty ...