Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella pedagogisia toimintaympäristöjä 6-vuotiaiden lasten kasvatuksessa Suomessa ja Hollannissa sekä selvittää, löytyykö niiden välillä eroja tai yhtäläisyyksiä. Tutkimus rajattiin, mukaillen varhaiskasvatuksen laatuun keskittyviä tutkimuksia, tarkastelemaan pedagogisia strategioita sekä puitetekijöitä. Tutkimus oli laadullinen, ja se toteutettiin pääosin etnografian periaatteita noudattaen. Tutkimuksessa näkyy myös poikkikulttuurisen sekä vertailevan tutkimuksen ominaispiirteitä. Aineisto koostui havainnointimuistiinpanoista, valokuvista sekä havainnointipäiväkirjasta. Aineistot kerättiin kahdesta suomalaisesta esiopetusryhmästä sekä kahdesta hollantilaisesta koululaisryhmästä. Havainnointeja tehtiin jokaisessa ryhmässä noin viikon ajan. Aineisto analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimus osoitti, että havainnoiduissa hollantilaisissa ryhmissä käytettiin enemmän eriyttämistä pedagogisena strategiana 6-vuotiaiden lasten opetuksessakuin Suomessa havainnoiduissa esiopetusryhmissä. Viimeksi mainittujen ryhmien opetuksessa korostui enemmän toiminnallisen oppimisen strategiat. Hollannin ryhmät käyttivät enemmän teknologiaa opetuksen tukena kuin Suomen havainnointiryhmät, vaikka sitä korostettiin enemmän Suomen varhaiskasvatusta ohjaavissa asiakirjoissa. Huomattavin ero puitetekijöissä oli aikuisten ja lasten suhdeluvut. Suomen ryhmissä oli keskimäärin vähemmän lapsia aikuista kohti kuin Hollannin ryhmissä. Tämän tutkimuksen perusteella kulttuurien väliset erot pedagogisissa toimintaympäristöissä näkyvät helpommin pedagogisten strategioiden myötä, joita ohjaa kuitenkin myös varhaiskasvatuksen puitetekijät. ; The aim of this study is to observe pedagogical environments in Education for six-year-old children in Finland and in the Netherlands and to find possible similarities or differences in them. This study was delimited, paraphrasing research about the quality qualifications of Early Childhood Education, to observe the pedagogical strategies and ...